Tämän päivän säästäväisyys on tulevaisuuden vaurautta

Jaa tämä:

Joku aika sitten Aamulehti julkaisi haastattelun jossa olin mukana. Aiheena oli erilaiset arjen säästövinkit ja ylipäänsä säästäväinen elämäntapa. Jutussa tuotiin esiin taustoja joista olen työskennellyt kohti nykyistä elämäntilannetta. Vuosia sitten olin tilanteessa jossa jäin yksin maksamaan vanhaa omakotitaloa arjen kuluineen. Normaalikulujen lisäksi oli pari luottokorttia ja puhelinta, tietokonetta ja vastaavaa mitä tuli maksaa myös pois. Sellainen suhteellisen kirpeä tilanne yhdellä palkalla mielekkään elintason ylläpitämiseksi.

Tein sitten tietynlaisia järjestelyitä, käytännössä vain kiinnitin huomiota talouteen ja keksin asioita menojen pienentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi.

Jos lehtijutusta sai kuvan että olen roopesetämäinen ehdoton kitupiikki, niin silloin karrikoitu mielikuva on toki oikeansuuntainen mutta ei vastaa ihan sitä todellista minää. En ole kulutusvastainen, mutta mieluummin teen ostoksia ns. korvamerkityillä rahoilla eli etukäteen säästetyllä rahalla. Se mistä hankin nuo rahat ovat niitä roopesetämäisiä keinoja, kirpparimyynneistä pullonpalautusrahojen säästämiseen.  Sain kommentin lehtijutussa olleesta säästövinkistä koskien tuotereklamaatioita. Tästä olen paljon ystäväpiirissäni keskustellut muutenkin. Teen reklamaation jos tuote ei vastaa sitä mitä pitäisi olla kun useimmat vain olisivat tyytymättömiä ja hiljaa itsekseen. En siis tee valituksia työkseni ilman perusteltua syytä, vain hyvitysten toivossa.

Olen tehnyt koko aikuisikäni oman työni lisäksi kaikenlaisia lisätöitä ja ottanut osaa projekteihin. Osasta on saanut palkkaa, osa on ollut hyväntekeväisyystyötä. Lisätöiden tekeminen on jo sisäinen automaatio eikä niinkään taloudellisesta näkökulmasta edellytys selviämiselle. Olen mukana monessa, kai se on sitä yrittäjäluonnetta ja sisäisen energian purkamista. Välillä on pakko hiljentää tahtia ja rauhoittua mutta liika tekemättömyys ja tyhjä kalenteri saa minut nopeasti levottomaksi.

Mitä säästäväisyyteen tulee, pyrin pitämään ns. pahan päivän varalla ja tulevaisuutta varten säästössä varallisuutta. Säästämisen syyt ovat samaan aikaan sekä henkilökohtaiset että loogiset: periaatteessa se ei ole kenenkään asia miten, kuinka paljon ja ennen kaikkea miksi säästän, mutta ei se toisaalta mikään salaisuuskaan ole. Mitä enemmän ihmisellä on säästössä varallisuutta, sen vähemmän rahaa tarvitsee miettiä ja siitä murehtia. Työikää nostetaan koko ajan ja nykyajan nuorilla aikuisilla on melkein toivottoman pitkä työura edessään. Jos haluaa hiljentää työtahtia kymmenien vuosien päästä, täytyy asian eteen tehdä jotain jo nyt. Siinä kohtaa säästäminen ja piensijoittaminen tulee kuvioihin.

Jos aikoo työskennellä tulevaisuudessa vähemmän, se näkyy tulotasossa, jota täytyy kompensoida laittamalla sivuun jo nyt. Ja kun laittaa sivuun jo nyt, on nykyhetken tulotaso myös alhaisempi mikä taas valmistaa säästäväisyyteen ja kohtuulliseen kulutustasoon. Simple as that.

Haastattelun ilmestymisen jälkeen sain useamman työtarjouksen ja lisähaastattelupyyntöjä. En tarvitse extratuloa, se ei ollut lehtijutun tausta-ajatuksena laisinkaan. Sitä paitsi olen jo nyt kalenterini kanssa välillä ihan kujalla että missä välissä mitäkin teen, eikä lisätyö ole nyt juuri se mitä haluan. Jos työtarjoukset olisivat tulleet kymmenen vuotta sitten niin olisin voinutkin tarttua. Säästäväisyys ei ole pelkkää penninvenyttämistä vaan myös laatutuotteiden käyttöä kertakäyttötuotteiden sijaan. Se on ajattelua tätä päivää pidemmälle ja valmistautumista ennakoimattomaan. Säästäväisyys on ”kymmenysten maksamista itselle”. Tärkeintä on laittaa sivuun juuri sen verran kuin pystyy, riippumatta siitä puhutaanko muutamasta vai muutamasta sadasta eurosta. Tämän päivän säästäminen on tulevaisuuden vaurautta.

Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *